Tasa-arvoa vai tulonsiirtoa miehiltä naisille?

Keskustelu urheilun palkkatasosta etenkin naisurheilun osalta käy kuumana. Naisurheilun nostamispyrkimys on upea asia. On ensisijaisen tärkeää, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Tähän mm. YLE ei ole pystynyt, joten on syytä puuttua keskusteluun ja ainakin yrittää ohjata sitä oikeaan suuntaan.

YLE kertoi naisleijonan vaikeasta tilanteesta ja palkkakuopasta. YLE:ltä pääsi klikkimässäilyssä unohtumaan naisleijonien budjetti, joka on 1,2 miljoonaa per vuosi. Mistä kuvittelette, että tämä raha on tehty? Osa tästä rahasta tulee suorana tulonsiirtona miesleijonilta naisleijonille, miesten maajoukkueen generoimana lippu- ja sponsorituloina. Miksi sitä ei kerrota? Jos YLE olisi oikeasti tasa-arvon perässä, olisi YLE näyttänyt naisten Mestarien liigan arvontaa suorana, kuten näytti miesten ja teki siitä noin 10 uutista. YLE on ymmärtääkseni Suomen ainoa suurmedia, jonka ei tarvitse linjata uutisointiaan markkinan kiinnostuksen kautta.

Sama tulonsiirto koskee mm. jalkapalloilua. Tasa-arvovaltuutettu vaatii Palloliitolta selvitystä miesten ja naisten maajoukkuepalkkioista. Toivottavasti tämä tasa-arvovaltuutetun selvityspyyntö ei käänny naisia vastaan, jos siis bonukset maksetaan hankittuihin tuloihin (myydyt liput, sponsoritulot, tv-oikeudet jne.) perustuen, kuten yleensä on tapana. Miesten maajoukkue, Huuhkajat, on ainoa Palloliiton maajoukkue, joka tuo rahaa sisään ja jonka tuloilla siis maksetaan kaikkien muiden maajoukkueiden (7-8) kulut.

Onko tämä nyt siis sitä tasa-arvoa, jota haetaan? Siis suoraa tulonsiirtoa miesurheilusta naisurheiluun. Asioista olisi hyvä puhua niiden oikeilla nimillä, jotta oikeaa kehitystä voi tapahtua. Toki paljon helpompaa on yrittää halata koko maailmaa ja unohtaa tosiasiat. Näin toimii tällä hetkellä surullisen moni suomalainen urheilupomo, koska pelkää oman penkkinsä puolesta ja haluaa antaa naisurheilulle arvoa, vaikka tekee myötäillessään täysin päinvastoin.

YLE:n juontaja muuten totesi, että naisjalkapalloilija saa samasta työstä, jota mies tekee, 25 x vähemmän palkkaa? Mistä samasta työstä? Jos työ olisi samaa, naiset pelaisivat miesten kanssa. Tässä kohtaa on hyvä määritellä urheilijan työ, mistä se on tehty. Urheilijan työ on tehty harjoittelusta ja kilpailemista, tämä työ ei kuitenkaan vielä itsessään takaa palkkaa. Palkan saamiseksi urheilijan on tuotettava arvoa, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Urheilijan on mahdollista nostaa arvoaan lukuisissa eri kanavissa itse urheilukentän ulkopuolella, luoda mielenkiintoa ja arvonnousua.

Urheilun palkkatason pitäisi kuulemma olla tasa-arvoista. Eikä pitäisi. Naisten urheilu voisi ihan yhtä hyvin olla paremmin palkattua kuin miesten, markkina eli kiinnostus määrittää palkan, ei tasa-arvo. Ei ole mitään urheiluammattilaisten tasa-arvopuuta, josta kaikille tippuu saman verran palkkaa. Eihän se näin toimi muissakaan markkinoissa. Vai pitäisikö Jenni Vartiaisen maksaa keikkapalkoistaan tasa-arvomaksua Tauskille, koska hänen keikkansa eivät myy yhtä hyvin?

Yhdelläkään meistä, naisella tai miehellä, ei ole mitään velvollisuutta maksaa sellaisesta vapaa-ajan harrastuksesta, josta ei halua maksaa. Ja juuri siitä urheilun palkkataso on tehty, ihmisten mielenkiinnosta. Ei ihmistä voi tasa-arvoon vetoamalla pakottaa maksamaan miesten urheilun katsomisesta, kuten ei myöskään naisten.

Maajoukkeisiin kohdistuvassa tuessa on hyvä mietinnän paikka. Tulisiko kakku jakaa naisten ja miesten kesken 50-50 vai tuotettuun arvoon perustuen? Isojen lajien miesurheilijat voisivat hyvin antaa ison osan maajoukkuepalkkioistaan tulonsiirtoina naisille, kuten norjalaisfutis päätti tehdä ja tukea siten arvopohjaisesti erittäin tärkeän naisfutiksen nousua.

Minäkin haluaisin, että naisurheilu nousisi. Sen nostaminen vaatii hurjan määrän työtä, niin naisilta kuin miehiltäkin. Nousu ei tapahdu käskemällä tai tasa-arvoon vetoamalla. Yritän tosiasioiden myöntämisen kautta nostaa naisurheilua, se on mielestäni ainut oikea reitti. Moni feministi tuntuu pitävän naisia kyvyttöminä ja vaatii markkinavetoiseen urheiluun tasa-arvoalmuja. Minusta juuri tämä on suurinta naisten alas puskemista ja aliarviointia. Naisurheilussa on iso upside, mutta tasa-arvoon vetoaminen markkinan voittamiseksi on totaalisen väärä valinta.

Lähtökohtaisesti minua on hävettänyt tämä urheilun palkkatason keskustelutaso. Jos ja kun naisurheilun palkkatasoa halutaan nostaa, se ei nouse puhumalla kauniisti tasa-arvosta. Arvostus, kiinnostus ja palkka nousee työllä ja teoilla, siihen myös me miehet voimme antaa ison panoksen.

Nyt tuolla on tuutit täynnä kaunopuheita ja kaikkien miellyttämisyrityksiä. Suurin osa runoilijoista ei ole edelleenkään ostanut ainuttakaan pääsylippua naisten urheilutapahtumaan. Samalla on syytä antaa yksi loistava esimerkki naisurheilukentältä. Se tulee Salosta ja on nimeltään LP Viesti. Kaikki te, jotka aidosti haluatte nostaa naisurheilua, suosittelen tutustumaan LP Viestin toimintaan. Katsokaa ja kysykää miten siellä on onnistuttu nostamaan naisjoukkue näin kovalle tasolle ja tehkää perässä.

Loppuun haluan antaa pisteet Suomen olympiakomitean urheilijavaliokunnan puheenjohtajalle, Emma Terholle, hyvästä ja rohkeasta avauksesta. Terho korosti tuotteen ja mielipidevaikuttajamiesten merkitystä, jotta naisten ja miesten palkkaero huippu-urheilussa pienenisi.