Nuoret Leijonat hävisi MM-välieränsä Kanadalle katastrofaalisen alun myötä, mutta mitä oikein tapahtui?

Kommentti: Nuoret Leijonat, mikä meni vikaan?

Nuoret Leijonat hävisi MM-välierän Kanadaa vastaan, ennen kuin ottelu ehti kunnolla edes käynnistyä Suomen osalta. Mutta miksi? Miksi alku oli niin katastrofaalinen?

Minuutti ja 48 sekuntia. 1-0.

Kolme minuuttia ja viisi sekuntia. 2-0.

Kolme minuuttia ja 55 sekuntia. 3-0.

Siinä oli Nuorten Leijonien alku MM-välieräotteluun Kanadaa vastaan.

Suomen mahdollisuudet ottelussa lepäsivät kahden kliseisen asian ympärillä: tiiviin viisikkopelaamisen ja vastustajaa paremman maalivahtipelin varassa. Valitettavasti kumpikaan näistä ei toteutunut.

Eikä siinä vielä mitään, mutta kun jo ottelun alla oli selvää, että maalintekokilvassa Kanadaa vastaan jäädään auttamatta toiseksi, oli peli käytännössä ottaen paketissa, ennen kuin se ehti edes kunnolla käynnistyä Suomen osalta.

“Ei oltu valmiita peliin” – mitä se oikein tarkoittaa?

Kun vastustaja takoo ensimmäisten vajaan neljän minuutin aikana kiekon kolmesti maaliin, vie avausvitosen aikana laukaukset 11-2 ja ensimmäiselle erätauolle siirryttäessä takaa-ajomatka on venynyt jo neljään maaliin, mielessä pyörii kysymys: mitä oikein tapahtui?

Sen sijaan, että pureutuisin tässä pelitapaan tai taktisiin valintoihin, puhun peliin valmistautumisesta, pelin alusta ja näiden asioiden vaikutuksesta mentaalipuoleen.

Tällaisissa tilanteissa kuulee usein kliseisen selityksen “ei oltu valmiita peliin” ja sekös ihmisiä ärsyttää.

Kyseiset sanat aiheuttavat nimittäin hämmennystä, kun kyseessä on maailmanmestaruuskisojen välieräottelu, panoksena on finaalipaikka ja mahdollisuus taistella MM-kullasta. Ne saavat ärsyyntymään ja esittämään kysymyksen “miten h*lvetissä joukkue ei ole valmis tällaiseen peliin?”.

Kyse on kuitenkin enemmänkin siitä, ettei joukkue ollut valmis siihen suunnitelmaan, jonka vastapuoli on hionut ottelun alun osalta.

Tämän ottelun kohdalla Kanadan pukukopissa on mitä todennäköisimmin painotettu ennen kaukaloon siirtymistä valtaisaa ryminää avauskiekosta lähtien. Se johtaa jättimäiseen energialataukseen, fyysiseen pelaamiseen ja siihen, että pelaajat ovat niin sanotusti kaikkialla.

Suomen kopissa on puolestaan todennäköisesti painotettu maltillista avauskymppiä, pitämällä vauhti poissa ja viemällä sitä kautta kanadalaisten peli-ilo.

Nämä kaksi keskenään hyvin erilaista lähtötapaa johtavat yleensä jompaankumpaan: hirveän energialatauksen omaavan joukkueen ylipelaamiseen, jonka vastustaja käyttää hyväkseen rokottamalla kaukaloon syntyvien aukkojen kautta vastahyökkäyksillä, tai hurmiomaiseen alkuun ja sen mukaiseen lopputulokseen. Ja, kun edellä mainituista tapahtuu jälkimmäinen, oli Suomen käytännössä ottaen mahdoton toipua henkisesti – etenkään, kun mikään ei tuntunut menevän omaan suuntaan. Yksi maali ei olisi vielä rikkonut henkistä puolta, mutta toinen rikkoi, mikä sitten näkyi esimerkiksi erikoisina yhteentörmäyksinä omalla alueella, negatiivisena kehonkielenä ja maalivahdin itseluottamustason putoamisena.

Tämä on tietenkin spekulaatiota, eihän allekirjoittanut ole ollut kummankaan joukkueen pukukopissa kuulemassa mitä siellä on puhuttu, mutta oman pelaaja- ja valmennuskokemukseni perusteella uskallan väittää, että näin se todella usein menee.

Ja oikeastaan tämän näkemyksen konkretisoi se, että Nuoret Leijonat pääsi mukaan otteluun nimenomaan vasta sen avauskympin jälkeen: kun oma suunnitelma oli mennyt pieleen, piti sopeutua vastustajan suunnitelmaan, ja toki asiaa auttoi myös se, että mitä pidemmälle ottelu eteni, sitä vähemmän Kanadan tarvitsi kaukalossa enää tehdä.

Olisiko tämä ollut estettävissä?

Vastaus otsikossa esitettyyn kysymykseen kuuluu: kyllä ja ei.

Miksi kyllä?

Ei ole mitään rakettitiedettä, että pohjoisamerikkalaisjoukkueilla on usein tapana panostaa nimenomaan vahvaan alkuun ja tulla kaukaloon ryminällä.

Kaiken kukkuraksi Kanadalla oli kalavelkoja maksettavana vuodentakaisesta puolivälierätappiosta Suomelle ja tästä on puhuttu kanadalaismedian ja kanadalaispelaajien toimesta siitä lähtien, kun varmistui, että tämän vuoden semifinaaleissa vastaan asettuu nimenomaan Nuorten Leijonien ryhmä; tämä vain vahvisti valtaisan energiapurkauksen kaltaisen alun todennäköisyyttä.

Suomella olisi ollut mahdollisuus aloittaa peli huomattavasti intensiivisemmin, laittaa jalat liikkeelle, pelata fyysisesti ja vastata riittävissä määrin Kanadan alkuun. Eikä sen tarvitse tarkoittaa päätöntä kananjuoksua, vaan tämänkin voi suorittaa fiksulla tavalla, pitämällä samaan aikaan huolen siitä, että viisikkopeli pysyy kasassa.

Miksi ei?

Suomen suunnitelmaa ottelun alkuun on vaikea kritisoida, vaikka tämä saattaakin kuulostaa hullulta, kun vajaan neljän minuutin jälkeen olet häviöllä ottelua lukemin 0-3.

Koska ottelun lähtöasetelmat olivat ne, ettei Suomella ole varaa lähteä mukaan maalintekokilpailuun, on luonnollista, että omissa soimisen mahdollisuus haluttiin minimoida nimenomaan ottelun alkuhetkillä. Paketti haluttiin pitää tiiviinä ja mikäli tässä oltaisiin onnistuttu sen avauskympin ajan, tässä saatettaisiin olla kirjoittamassa täysin päinvastaista tekstiä.

Kanada vain yksinkertaisesti sai kertakaikkisen täydellisen alun otteluun ja yleensä se menee juuri näin – Suomi pääsi peliin mukaan vasta siinä vaiheessa, kun homma oli käytännössä ottaen jo taputeltuna.

Summa summarum:

Me emme tiedä, millainen ottelu tästä olisi tullut, mikäli alku olisi mennyt Kanadan suunnitelmien sijaan Suomen suunnitelmien mukaisesti.

Jossitella voidaan myös niillä tilanteilla, kun kiekko pyöri Kanadan maaliviivalla ja kilahteli tolpissa tai esimerkiksi sillä avauserässä viheltämättä jääneellä 2+2 minuutin jäähyllä, joka kääntyi tuomariston karmaisevan virheen seurauksena siihen, että ylivoiman sijaan Suomi pelasi jälkimmäisen kymmenminuuttisen yhdeksällä hyökkääjällä.

Mutta jossittelu on turhaa, joskin terapeuttista.

Kanada sai haluamansa halun ja sitä kautta haluamansa lopputuloksen, minkä myötä se pääsee pelaamaan MM-kullasta Venäjää vastaan ja Nuorten Leijonien kohtalona on päättää turnaus kahden pettyneen joukkueen välisessä pronssiottelussa Tre Kronoria vastaan.

Marko Ollonqvist
Toronto

Lue myös:
Urheiluvedot Exclusive: Talleta 25€ – saat 75€ pelirahaa!

Jaa